Stressi altistaa mielenterveyden häiriöille

Aivot steppaa kuin Fred Astaire ja juoksee kuin Usain Bolt – samaan aikaan

Ihmisen aivot ovat monimutkainen ja mielenkiintoinen kapistus. Kestävät paljon, mutta ovat myös haavoittuvaiset. Ei niitä pidä kohdella ihan miten vain. Nykyinen työ rasittaa aivoja ihan eri tavalla kuin aiemmin. Nekin tarvitsevat lepoa. Sellaista rauhallista aikaa, kun ei tarvitse tehdä oikein mitään.

Kävelin tehokkaasti ja nopeasti kohti seuraavan palaverin neuvotteluhuonetta. Yhtäkkiä pysähdyin paikalleni. Tiesin, mihin olin menossa, mutta minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, missä tuo huone sijaitsi. Ei, en ollut minulle vieraassa ympäristössä, vaan vuosien takaa tutussa toimistossa. Eikä siellä oltu tehty neuvottelutilojen uudelleen järjestelyä tai nimeämistä. Jokin osa aivoissani hirtti kiinni. Löi hanskat tiskiin. Lähti omille lomille. 


" Jokin osa aivoissani hirtti kiinni. Löi hanskat tiskiin. Lähti omille lomille.


Muistan myös optimoineeni ajankäyttöäni kasaamalla työpöytäni äärestä lähtemisen syyt samaan hetkeen ja matkaan. Säästyisi aikaa ja olisin tuottava, kun samalla reissulla hoituu kaikki biologiset tarpeet (wc, kahvi ja vesipullon täyttö) sekä hakee paperit tulostimelta. Kuinka väärässä olinkaan! Unohdin selkäni ja jalkani, jotka olisivat mielellään toimittaneet nuo asiat erikseen. Jätin aivoni huomiotta ja ilman palauttavaa taukoa ja tyhjän ajattelua.

Kelan tutkijat ovat huolissaan mielenterveyden häiriöiden takia myönnettyjen sairauspäivärahojen kasvusta. Vuonna 2018 n. 74 300 työikäistä sai sairauspäivärahaa mielenterveydellisten ongelmien takia. Se on 2,3% 16-67 vuotiaista ei-eläkkeellä olevista. Ainoastaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ”voittavat” kisassa sairauspäivärahojen määrässä. Niitä sai 2,8% vastaavasta populaatiosta. (Lähde: Kelan tutkimusblogi http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4792) Mutta, mielenterveyden häiriöt näyttäisivät olevan kovassa kirissä - masennus, ahdistuneisuushäiriö, unihäiriö, reaktio vaikeaan stressiin tai sopeutumishäiriö yleisimpinä.

Prosentit voivat näyttää pieniltä, mutta pitää muistaa, että Kelan tilastot kertovat ainoastaan pitkistä sairausjaksoista ja -lomista, koska Kelan päivärahan piiriin siirrytään vasta omavastuuajan jälkeen, mikä on tyypillisesti sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Alle kahden viikon sairastumisjaksot puuttuvat näistä tilastoista.

Helsingin sanomien artikkelin 28.1.2019 mukaan ollaan vähitellen siirtymässä paremmin aivoja ja henkistä jaksamista tukevaan ajatteluun (Käykö työkaverisi kierroksilla? Näin tunnistat vaaran merkit aivoja tuhoavasta stressistä, johon pitää puuttua. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005979993.html). Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi uskoo, että mitä paremmin ymmärretään, kuinka suurta tuhoa stressi tekee aivoille, sitä enemmän aletaan arvostaa lepoa – myös työaikana. ”Käsitys siitä, kuka on työn sankari, on muuttumassa.” Ja hyvä niin. Tulevaisuudessa pärjää se työnantaja, joka osaa teettää työt niin, ettei työntekijöiden aivot tuhoudu… Pelottavaa.

Mitä muuta kehonsa osaa ihminen pitää samalla tavalla koko ajan työssä ja liikkeessä, ja monesti tekemässä useaa asiaa yhtä aikaa? Tauotta ja vuorotta. Jos jaloilla olisi vastaava pesti ne kävelisivät koko ajan paitsi, että siinä samalla steppaisivat kuin Fred Astaire ja juoksisivat satasen uhmaten Usain Boltin maailmanennätystä. Tarvitaan ”pelastetaan aivot” -kansanliike. Tai yhden ihmisen liike. Jokainen omien aivojensa puolesta. Laitetaan ne lepoon, annetaan niille sinisiä haaveilun hetkiä - hetkiä, jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Saa vain olla. Annetaan niille se aika, eikä odoteta, että hirttävät kiinni, lähtevät omille lomille, lyövät hanskat tiskiin…



0 0
Feed