Isona minusta tulee lääkärinhoitaja tai kuormurinkuljettaja!
Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän toimijuutta eri elämän osa-alueilla kuten koulutuksessa, työelämässä, vapaa-ajalla, perhe-elämässä ja yleisesti kansalaisena. Aktiivisesta oman elämän hallinnasta, päätöksenteosta ja omien toiveiden toteuttamisesta on tullut tavoiteltava hyve ja se ymmärretään jopa avuttomuuden vastakohtana.
Toimijuus on sekä sisäisiä tahtoasioita kuten sisu, joustavuus ja motivaatio että ulkoisia rajoituksia tai mahdollisuuksia vaikuttaa, osallistua, päättää ja toteuttaa omia suunnitelmiaan. Käsitys omista mahdollisuuksista syntyy varhain.
Käsitys omista mahdollisuuksista syntyy varhain.
Toimijuus syntyy osana yhteisöjä, kulttuureja ja normeja sekä vuorovaikutussuhteita. Sukupuolikontekstissa toimijuus on kokemus omista kyvyistä ja osaamisesta, mahdollisuuksista ja rajoituksista. Koululaitoksella päiväkodista lähtien on iso merkitys eri sukupuolten mahdollisuuksien tunteen kehittymisessä. Vaikka oppilaitokset eivät rajoita tyttöjen opiskelua, niissä vallitseva ilmapiiri ja se, miten tyttöjen odotetaan toimivan, käytännössä rajoittaa heitä esimerkiksi stereotyyppisellä jaolla liikunnassa - pojat pelaavat jääkiekkoa ja tytöt kaunoluistelevat. Tyttöjen on myös normaalia valita tekstiilityöt teknisten töiden sijaan.
Oliskohan luokassa ollut joku muu poika, joka olisi halunnut virkata vanttuita nikkaroinnin ja peltitöiden sijaan?
Yläasteella poikani valitsi tekstiilityöt stereotyyppisen teknisen käsityön sijaan - ainoana poikana luokassaan. Edellä kuvattujen toimijuuden määritelmien mukaan hänen toimijuutensa oli vahvaa, koska hän ei nähnyt yleistä toimintatapaa itseään rajoittavana, päätti itsenäisesti ja toteutti omia toiveitaan. Oliskohan luokassa ollut joku muu poika, joka olisi halunnut virkata vanttuita nikkaroinnin ja peltitöiden sijaan tai tyttöjä, joilta jäi puutöiden toive toteuttamatta?
Kaikkien pitää tuntea pystyvänsä tekemään mitä vain.
Koulutus ja kouluaika luovat pohjaa ja oletuksia toimijuudesta työelämässä. Mikä on normaalia ja mitä valintoja oletetaan tekevän? Koulutuksessa on sisällön oppimisen lisäksi aina myös kyse "jonkinlaiseksi tulemisesta", millainen olen, mitä osaan, mitä voin tavoitella ja miten sijoitun yhteiskuntaan. Suomalainen työelämä on eriytynyt selvemmin sukupuolen mukaan verrattuna eurooppalaisiin maihin. Aamulehti osallistui keskusteluun ilmoittamalla käyttävänsä vain sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Eriytymisen vähentämisen näkökulmasta oikea veto, koska tutkimukset osoittavat, että tytöt hakeutuvat vähemmän ammatteihin, joissa on mies-päätteinen titteli ja pojat vähemmän ammatteihin, joissa on feminiininen klangi kuten kätilö, malli tai perhepäivähoitaja.
Tulevan työelämän kehittymisen ja kehittämisen kannalta ei ole yhdentekevää, miten lapsia kannustetaan tekemään valintoja yleisesti ja eri sukupuolten edustajina.
Jos segregaatiota halutaan vähentää, jo päiväkodissa ja koulussa pitää olla ilmapiiri, missä tytöt ja pojat kokevat voivansa tehdä ja pystyvänsä "mihin vain" ilman sukupuolirajoja. Tulevan työelämän kehittymisen ja kehittämisen kannalta ei ole yhdentekevää, miten lapsia kannustetaan tekemään valintoja yleisesti ja eri sukupuolten edustajina. Työelämä tarvitsee erilaisuutta, mutta ennen kaikkea ihmiset tarvitsevat enemmän aitoa omien unelmien toteuttamista ja omasta elämästä päättämistä - toimijuutta. Kuka vaan voi alkaa isona lääkärinhoitajaksi ja kuormurinkuljettajaksi. Oikeasti!