"Kirjoittaminen on ajatusten dokumentointia," sanoi eräs viisas. Totta vai pelottavaa?
Kirjoitan blogissani aiheista, jotka tavalla tai toisella puhuttelevat minua. Yhteisenä teemana on ihmiset työelämässä - hyvässä ja pahassa, suoraan tai vähän sinne päin. Kirjoituksiini saan vaikutteita kaikesta lukemastani päivän polttavista uutisista opiskelukirjallisuuteen sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Bussit ja kahvilat ovat tähän ihan parhaita, mutta läheltäkin voi löytää aarteita.
Olen syksyn aikana lukenut useasta eri lähteestä ilmiöstä nimeltä "quiet quitting" eli hiljainen lopetus. Nyt on ollut otollinen aika ja paikka ajatukselle siitä, miten haluamme tehdä töitä. Hämmennyin lukiessani eri näkökulmia. Termiin liittyy sellaisia positiivisia asioita, jotka meidän työyhteisössämme ovat de facto, eivätkä liity mitenkään...
Resilienssi eli selviytymiskyvykkyys on saanut oman kappaleensa Mielenterveyden ensiapukurssin oppikirjassa. "Työntekijätaidot" kuulostavat vanhanaikaisilta, sanoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkimusvastaava Marion Karppi Fakta-lehden artikkelissa, joka käsittelee nykytyöelämän ihanneihmistä. Hänen mielestään olisi oikeampi...
Hyvä ja häiriötön työyhteisö on kaikkien jäseniensä vastuulla, ei vain esimiesten tai henkilöstöhallinnon. Juridisesti se on työnantajan vastuulla, oikeasti meidän kaikkien.
"Kaikki ei sovi kaikille. Kaikki eivät tykkää samasta." Persoonallisuutemme määrittää paljon minkälaisessa työssä ja työyhteisössä jaksamme, viihdymme ja voimme antaa parastamme.
"Virheistään oppii", sanotaan. Kantapään kautta ja silleen. Vai olivatko ne vain valintoja, jotka tekivät meistä sen, mitä olemme nyt?
Poliitikot haluavat pitää ihmiset töissä pidempään. Ihmisen kehityskaareen kuuluu keski-iän paikkeilla vaihe, jossa oman itsen kehittämisen into ja tarve kasvaa. Nämä kaksi yhdessä ovat mahdollisuus tuottaviin, merkityksellisiin ja motivoiviin työuran loppuvuosiin.
Jokaiselle meille jää aina välillä jokin asia päälle niin, että se ohjaa ajattelua, tunteita ja niiden kautta toimintaa. Joskus hyvä, joskus paha. Kiire on yksi näistä ajattelun vinouttajista. Ajatus kiireestä ohjaa tekemistämme silloinkin, kun ei olisi mitään syytä kiirehtiä. Se myös estää lepäämisen, rentoutumisen ja palautumisen, eli...
Nykyinen työelämä antaa paljon, mutta myös vaatii paljon. Liiallinen työmäärä, liian pitkät työpäivät tai vastaavasti työ, missä on liian vähän sisältöä ja haastetta, saattavat aiheuttaa stressiä. Uskon kuitenkin, että suuri osa työssämme kokemasta stressistä ei johdu liiasta tai liian vähästä työstä, vaan työn eettisistä vaatimuksista -...
Elämän lähi-ihmisverkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet sekä työelämässä että vapaalla. Miten paljon ihmiseltä voi vaatia sopeutumista ja sietämistä? Keiden kaikkien kanssa pitää tulla toimeen ja mitä se tarkoittaa? Kesällä on vapaata työyhteisön verkostoista ja vuorovaikutuskiemuroista, mutta usein enemmän kohtaamisia sukulaisten ja...
Aivotutkijoiden mukaan palautteen anto voi jopa haitata oppimista. Ja minä, kun ajattelin, että palautteen ainoa tarkoitus on auttaa toista kehittymään! Kun asiaa vähän pohtii, väkisinkin tulee esittäneeksi kysymyksen "kuka on oikea, riittävän osaava ja asiantunteva arvioimaan toisen tekemisen tasoa?" Miltä pohjalta me oikeasti arvioimme ja...
Ihmisen aivot ovat monimutkainen ja mielenkiintoinen kapistus. Kestävät paljon, mutta ovat myös haavoittuvaiset. Ei niitä pidä kohdella ihan miten vain. Nykyinen työ rasittaa aivoja ihan eri tavalla kuin aiemmin. Nekin tarvitsevat lepoa. Sellaista rauhallista aikaa, kun ei tarvitse tehdä oikein mitään.
"Ihmiselle annetaan vain sen verran kuin hän jaksaa kantaa." Jos tämä on totta, haluaako olla vahva vai heikko. "Kaikki, mikä ei tapa, vahvistaa." Vahvistaako oikeasti vai rampauttaa...
Kun samalla viikolla hajoaa tietokone ja astianpesukone, asiakaspalvelun taso erottuu. Astianpesukone tuli tiensä päähän, mutta tietokone tuhoutui hieman avustetusti. Ei, en enää koskaan juo hunajamehua samalla, kun teen töitä. Sillä, että vakuutusvirkailija suhtautui ymmärtävästi ja tietokoneliikkeen nuori asiantuntija asiallisesti keski-ikäisen...
Suomessa on aloitettu kaivostoiminta 1500-luvulla. Silloin suomen kieli ei tuntenut sanoja työturvallisuus tai työhyvinvointi. Kaivosmiehet sopeutuivat oloihin mm. kasvattamalla viikset, koska ne keräsit osan keuhkoihin matkalla olevasta kivipölystä. Tämä on historiaa. Onneksi. Kuulostaa aivan käsittämättömältä, vastuuttomalta, jopa...
Tein työhyvinvointikyselyn pieneen organisaatioon haastattelututkimuksena. Ennen kuin aloitin, asiakkaani varoitti minua, että on hyvin mahdollista, että työntekijät eivät puhu minulle juurikaan mitään. He puhuivat. Jokainen. Kaikkien kanssa kului haastatteluun varattu tunti. Joidenkin kanssa jopa enemmän. Tästä huolimatta asiakkaani oli lähes...